Lauran päättötyö 2020 kuvassa. Laura teki myös kuvataiteen lukiodiplomin, josta oli hänelle hyötyä hakeutuessaan opiskelemaan Lapin yliopiston kuvataidekasvatusta. Selvitysryhmämme toivoo, että yhä useampi korkeakoulu ottaisi lukiodiplomin nykyistä paremmin opiskelijavalinnassaan.

Opetus- ja kulttuuriministeri Li Andersson antoi kolmihenkiselle selvitysryhmälle tehtäväksi selvittää lukiodiplomien nykytilaa ja sen kehittämistä (OKM 64/040/2019). Ryhmään pyydettiin lukion edustajiksi Otaniemen lukiosta kehittäjärehtori Kaisa Tikkaa ja Savonlinnan Taidelukiosta rehtori Reima Härköstä. Korkea-asteen edustajaksi nimettiin Marko Borodavkin Metropolia AMK:sta.

Eduskunnan sivistysvaliokunta edellytti lukiolainsäädäntöuudistuksen yhteydessä sitä, että maan hallitus ryhtyy selvittämään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi ja sen perusteella ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.

Selvitystehtävä aloitettiin tammikuussa 2020 ja lopullinen selvitys (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:34) jätettiin opetusministeri Jussi Saramolle tammikuussa 2021. Selvitystyömme pohjautui lukioiden rehtoreille, lukiokoulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille suunnattuihin laajoihin kyselyihin. Lisäksi kartoitimme tärkeimpien sidosryhmien kantoja selvityskohteena olleisiin asioihin. Tämän kyselyn saivat täytettäväkseen Suomen lukiolaisten liitto ry., OAJ, Kuntaliitto, OPH sekä Ylioppilastutkintolautakunta.

Lukiodiplomien nykytilaa kartoittaessa kävi ilmi, että kuvataiteen lukiodiplomin asema on erittäin vahva ja vakiintunut. Lukuvuonna 2018 – 2019 suoritettiin Opetushallituksen Koski-tietovarannon mukaan yhteensä 1592 lukiodiplomia, joista kuvataiteen lukiodiplomeita oli 55,8% eli 888. Opiskelijallahan on nykyisin mahdollisuus suorittaa lukiovuosinaan kotitalouden, kuvataiteen, käsityön, liikunnan, median, musiikin, tanssin tai teatterin lukiodiplomit.

Selvitysryhmänä teimme 14 suositusta lukiodiplomeiden kehittämiseen liittyen. Hyvin periaatteellisena kehittämistoimenpiteenä esitimme sitä, että lukion opetussuunnitelman perusteissa (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a) määriteltyjen oppiaineiden lukiodiplomien järjestäminen tulisi kaikkia lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi. Näitä aineita ovat kuvataide, liikunta ja musiikki. Jo nykyisellään lukioissa on hyvät valmiudet näiden lukiodiplomien toteuttamiseen ja niiden edellyttämien pohjakurssien järjestämiseen. Muiden lukiodiplomeiden järjestäminen jäisi edelleen vapaaetoiseksi.

Velvoittavuuden kasvaessa esitimme kehittäjälukioille sekä muille erityistehtävälukioille tehtäväksi laatia yhteistyössä OPH:n kanssa pedagogiset ratkaisut, joiden myötä vaadittavien pohjakurssien ja lukiodiplomikurssien toteuttaminen onnistuisi kaikissa lukioissa. Tämä rakenne luotaisiin etä- ja verkko-opetuksen avulla.

Tätä näkyvämpi esitys oli se, että ylioppilaskokeen rakenteen muuttuessa keväästä 2022 alkaen viidestä ylioppilaskokeesta koostuvaksi, lukiodiplomi voisi korvata yhden ylioppilaskokeen. Kysyessämme lukiotoimijoiden valmiutta tällaiselle muutokselle 51,6% kyselyyn vastanneista rehtoreista kannatti tätä muutosta. Tämä muutos edellyttää isoja muutostarpeita mm. lukiodiplomeiden arviointiin.

Selvityksemme myötä kävi ilmi, että lukiodiplomilla ei ole juurikaan roolia korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Kyselyymme vastanneista rehtoreista ja koulutuksen järjestäjistä yli 75% toivoi tähän muutosta niin, että lukiodiplomi tasoittaisi paremmin tietä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Selvitysryhmämme päätyi siihen, että lukiodiplomin asemaan tehdyt esitykset toteutuessaan jo kannustaisivat korkeakouluja huomioimaan lukiodiplomit paremmin opiskelijavalinnassaan.

Esittämämme suositukset aiheuttavat luonnollisesti lisäkustannuksia koulutuksen järjestäjille. Kaikkien suositusten kustannusvaikutus oli n. 5,2 miljoonaa euroa. Lisäksi suosituksemme aiheuttaisivat tarpeita päivittää lukiolakia ja -asetusta. Lisäksi muutostarvetta tulee olemaan ylioppilastutkinnosta annetun lain osalta. Lisäksi lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin tarvittaisiin muutoksia.

Selvitysryhmämme mielestä taito- ja taideaineille ominaiset tiedon tuottamisen tavat tulisi nähdä uudistuneessa lukiokoulutuksessa yhdenvertaisina nykyisin ylioppilastutkintoon sisältyvien oppiaineiden tiedon tuottamisen kanssa. Selvitystyömme ja sen sisältämien suositusten toimeenpano antaisi yhden elementin erilaisten tiedon ja taidon tuottamisen tapojen saattamisesta nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan. Mielestämme suomalainen yhteiskunta tarvitsisi juuri nyt tällaista väliintuloa.

Selvitys löytyy oheisesta linkistä.